Palkka-avoimuus 2027: mitä uusi laki tarkoittaa työpaikoilla

Direktiivi ja Suomen esitys

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/970 vahvistaa samapalkkaisuuden periaatetta palkka-avoimuuden ja täytäntöönpanon keinoin. Jäsenvaltioiden piti saattaa se kansallisesti voimaan viimeistään 7.6.2026. Suomessa määräaika ei toteutunut.

Hallitus antoi kesällä 2026 eduskunnalle esityksen HE 129/2026 vp, jossa muutettaisiin naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia ja siihen liittyviä lakeja. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta valmisteli mietintönsä 22.10.2026 ja puolsi esityksen hyväksymistä. Mietintöön jätettiin kaksi vastalausetta.

Lokakuun 2026 lopussa laki ei ollut vielä vahvistettu. Alla kuvatut asiat perustuvat esitykseen ja direktiiviin, ja yksityiskohdat voivat muuttua eduskuntakäsittelyssä. Tarkista lopullinen sisältö Finlexistä, kun laki on julkaistu.

Rekrytointi: palkka kerrottava etukäteen

Esityksen mukaan työnantajan olisi kerrottava työnhakijalle alkupalkka tai sen vaihteluväli sekä tehtävään sovellettavan työehtosopimuksen palkkaehdot. Tiedon ei tarvitsisi olla työpaikkailmoituksessa, mutta se olisi annettava viimeistään ennen työhaastattelua.

Lisäksi työnantaja ei saisi kysyä hakijalta palkkaa nykyisessä tai aiemmissa työsuhteissa. Direktiivi kieltää palkkahistorian tiedustelun suoraan. Työnhakijalle tämä tarkoittaa, että palkkaneuvottelu alkaa työnantajan antamasta tiedosta eikä omasta aiemmasta palkasta.

Työntekijän oikeus palkkatietoon

Työntekijä voisi pyytää kirjallisesti tiedon omasta palkkatasostaan sekä samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijäryhmien keskimääräisistä palkkatasoista sukupuolittain. Direktiivin mukaan tiedot on annettava kohtuullisessa ajassa ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa pyynnöstä.

Oikeus ei koske yksittäisen työkaverin palkkaa. Pyynnön voisi esityksen mukaan tehdä myös henkilöstön edustajan kautta. Jos tieto paljastaisi tunnistettavan henkilön palkan, ryhmätason tiedot annettaisiin henkilöstön edustajalle tai tasa-arvovaltuutetulle. Direktiivin mukaan työntekijää ei myöskään voi estää kertomasta omaa palkkaansa samapalkkaisuuden toteuttamiseksi.

Työnantajan uudet velvoitteet

Kaikkien työnantajien olisi esityksen mukaan kerrottava työntekijöille palkkauksen ja palkkatason määräytymisen perusteet. Vähintään 50 työntekijän työnantajien olisi kerrottava myös palkkakehityksen perusteet. Perusteiden on oltava objektiivisia ja sukupuolineutraaleja.

Lisäksi jokaisella työnantajalla pitäisi olla menetelmä, jolla tehtävät ryhmitellään vaativuuden perusteella, esimerkiksi osaamisen, kuormittavuuden, vastuun ja työolojen mukaan. Menetelmä voi perustua työehtosopimukseen, kaupalliseen järjestelmään tai työnantajan omaan malliin.

Kerro alkupalkka tai palkkahaarukka hakijalle ennen haastattelua
Poista palkkahistoriaa koskevat kysymykset rekrytointilomakkeista
Kirjaa palkkauksen perusteet ymmärrettävään muotoon
Ryhmittele tehtävät samanarvoisuuden arviointia varten
Valmistele vastausmalli palkkatietopyyntöihin

Raportointi kokoluokittain

Raportointivelvollisuus koskisi esityksen mukaan työnantajia, joilla on säännöllisesti vähintään 100 työntekijää. Tiedot ilmoitettaisiin tulorekisteriin, ja Tilastokeskus välittäisi ne tasa-arvovaltuutetulle. Direktiivi porrastaa aikataulun työnantajan koon mukaan:

Vähintään 250 työntekijää: ensimmäinen raportti viimeistään 7.6.2027, sen jälkeen vuosittain
150–249 työntekijää: ensimmäinen raportti viimeistään 7.6.2027, sen jälkeen joka kolmas vuosi
100–149 työntekijää: ensimmäinen raportti viimeistään 7.6.2031, sen jälkeen joka kolmas vuosi
Alle 100 työntekijää: ei raportointivelvollisuutta

Yhteinen palkka-arviointi ja oikeussuoja

Jos raportointi osoittaa, että naisten ja miesten keskipalkkataso eroaa jossakin työntekijäryhmässä vähintään viisi prosenttia, eikä eroa ole perusteltu objektiivisesti tai korjattu kuuden kuukauden kuluessa, työnantajan on direktiivin mukaan tehtävä yhteinen palkka-arviointi henkilöstön edustajien kanssa. Esityksen mukaan velvoitteen laiminlyönnistä seuraisi laiminlyöntimaksu.

Palkkasyrjintää koskevan hyvitysvaatimuksen kanneaika pitenisi esityksen mukaan kolmeen vuoteen. Neuvoa palkkasyrjintäepäilyissä antaa tasa-arvovaltuutettu, ja palkkatutkasta voit verrata ammattisi palkkoja tilastoihin.

Työntekijän kannattaa jo nyt selvittää, mihin oma palkka perustuu ja mikä työehtosopimus tehtävään soveltuu. Kun laki on voimassa, palkkatietopyyntö kannattaa tehdä kirjallisesti ja säilyttää vastaus. Työnantajan kannattaa käydä palkkarakenne läpi ennen ensimmäistä raportointia, jotta mahdolliset perusteettomat erot ehditään korjata ajoissa.

Usein kysyttyä

Milloin palkka-avoimuuslaki tulee voimaan?

Esityksen mukaan 1.1.2027. Lokakuun 2026 lopussa esitys oli eduskunnan käsittelyssä, eikä lakia ollut vahvistettu.

Saanko tietää työkaverini palkan?

Et. Esityksen mukaan voit pyytää oman palkkatasosi ja samaa tai samanarvoista työtä tekevien ryhmän keskipalkat sukupuolittain, mutta et yksittäisen henkilön palkkaa.

Koskeeko raportointi pientä yritystä?

Ei. Raportointi koskisi vähintään 100 työntekijän työnantajia. Palkkatiedon antaminen hakijalle ja työntekijän tiedonsaantioikeus koskisivat kuitenkin kaikkia työnantajia.

Palkkatutka kokoaa aiheen luvut, määräajat ja palvelut yhteen. Avaa Palkkatutka →

Laske itse

Työnantajan kustannuslaskuri: mitä työntekijä maksaa? · ilmainen
Palkkavertailu ja palkankorotuslaskuri · ilmainen

Valmiit työkalut

Palkkaneuvottelun muistilista · Valmistautuminen, perustelut ja neuvottelun kulku

Lähteet

Artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa viranomaisen, juristin tai neuvojan ohjetta. Tarkista ajantasainen tieto lähteistä.

Muut oppaat

Liittyvät aiheet muilla tutkilla

Rekrytoinnin kustannuslaskuri: mitä uusi työntekijä maksaa ensimmäisenä vuonna? · Duunitutka
Ammattivertailu: palkka ja työllisyys kahdessa ammatissa · Ammattitutka
Lounasetulaskuri: paljonko lounasetu maksaa sinulle? · Lounastutka
Ajokustannuslaskuri: bensiini- vai sähköauto? · Autotutka
Puskurirahasto: paljonko säästöjä pitäisi olla pahan päivän varalle? · Rahatutka